Yearly Archives: 2017

Yksipuolinen uutisointi on osa ongelmaa

Yksi valeuutisten logiikka on saada todellisuus näyttämään mustavalkoiselta. Aina ei tarvita suoranaisia valheita. Tarkoituksenhakuisen kuvan todellisuudesta voi muodostaa kertomalla vain niistä aiheista, jotka vahvistavat haluttua mielikuvaa. Tällöin ei-toivottu osa totuudesta jätetään pimentoon. Tätä voi kutsua vaikkapa kehystämiseksi. Venäjän valtiollisissa viestimissä länsimaissa tapahtuneet terrori-iskut ovat usein megauutisia, sillä länsi halutaan esittää …

Näin nämä asiat koetaan – Journalismin vaikea suhde totuuteen

” Onko tarina tosi vai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.” – Riikka Slunga-Poutsalo Totuuden käsitteen haastavuus on noussut esiin keskusteltaessa totuudenjälkeisestä ajasta, vaihtoehtoisista faktoista tai valeuutisia levittävistä valemedioista. Arkipuheessa totuuden käsite harvoin tuottaa vaikeuksia. Usein olemme yhtä mieltä siitä, pitääkö jokin välitöntä havaintopiiriämme koskeva väite paikkansa …

Sosiaalisessa mediassa kuuluu hyväosaisen ääni

Sosiaaliseen mediaan on kohdistunut paljon odotuksia aktiivisen kansalaisyhteiskunnan ja erilaisten ihmisryhmien välisen dialogin mahdollistajana. Sen on toivottu esimerkiksi laskevan kynnystä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lisäävän kansalaisten tiedonsaantia yhteiskunnallisista kysymyksistä. Mutta onko sosiaalisen median mahdollistama teknologia sittenkään tehnyt meistä entistä avoimempia ja osallistuvampia? Aiemmissa tutkimuksissa informaation tarjonnan monipuolisuuden on todettu vähentävän …

Kenen totuus voitti?

Kenen totuus voitti?

Paul-Erik Korvelan ja Johanna Vuorelman (toim.) lokakuun alussa ilmestynyttä kirjaa Puhun niin totta kuin osaan – politiikka faktojen jälkeen (Docendo) on luettu ahkerasti Ylioppilaslehden toimituksessa. Korvela, Vuorelma ja kirjan muut kirjoittajat tarjoavat tiiviissä mutta kattavassa paketissa hyviä näkökulmia siihen, mistä kaikesta oikeastaan puhumme silloin kun puhumme totuudesta, faktoista tai totuudenjälkeisestä …

Ihmisen oppimiskyky päihittää tekoälyn

Tekoäly on ottanut jättiharppauksia tällä vuosikymmenellä. Tärkeä läpimurto tapahtui, kun Googlen AlphaGo-tekoälyohjelma voitti maailmanmestari Ke Jien kiinalaisessa paljon shakkia vaikeammassa Go-pelissä viime vuonna. Vuoden 2017 kognitiotieteilijöiden kongressissa Lontoossa esiteltiin tekoälyä, joka oppii valitsemaan sopivan oppimisstrategian tilanteen edellyttämällä tavalla. Nopea päättely ja sopeutuminen ovatkin tämän päivän tekoälyn oppimista leimaavia piirteitä. Millaisia …

7 opaskirjaa totuudenjälkeiseen aikaan

Yhdysvalloissa ja Britanniassa julkaistaan nyt läjäpäin totuudenjälkeisen ajan ilmiöihin pureutuvia kirjoja. Tässä tutkimusprojektimme lyhyt listaus kirjoista, joita kannattaa harkita läheiselle lahjaksi. Kova lahjapaketti tekee aina hyvää joulun pehmentämille aivoille. Matthew D’Ancona: Post-Truth. The New War on Truth and How to Fight Back. Mitä? Palkittu brittitoimittaja ja Spectator-lehden entinen päätoimittaja tarjoaa …

Totta vai tarua

Totta vai tarua

Totuudenjälkeisyys tuntuu nykyään uskottavalta käsitteeltä. Maailman vaikutusvaltaisimmat poliitikot pääsevät valtaan valehtelemalla. Journalisteille tuottaa vaikeuksia tarkistaa ristiriitaisia väitteitä, jotka esitetään tosiasioina. Ja muut kansalaiset hankkivat informaationsa mistä tahansa tiedotusvälineestä. Mitä enää voisi pitää totena poliitikon väitteenä tai journalistin raporttina, kun yksilöt ja pienryhmät käsittävät joka tapauksessa saman tapahtuman tai ilmiön täysin …

Totuudenjälkeinen politiikka, populismi ja vastatieto

Oxford Dictionariesin mukaan sana post-truth tarkoittaa olosuhteita, joissa ”objektiiviset faktat” merkitsevät yleisen mielipiteen kannalta vähemmän kuin tunteet ja henkilökohtaiset uskomukset. Mutta ”objektiivisiksi faktoiksi” väitetyt asiat ovat usein kaikkea muuta, sillä tietokin muodostuu sosiaalisessa kanssakäymisessä, mikä tekee ”objektiivisten faktojen” saavuttamisesta vaikeaa. Eikä politiikka ole koskaan perustunut rationaaliseen faktoilla hallitsemiseen, vaan taisteluun …

Uutisvirtoja hallitsee teknologinen tiedostamaton

Kun kuulimme ensimmäistä kertaa termin totuudenjälkeinen aika, suhtauduimme siihen suurella epäilyksellä. Se haiskahti taitavan amerikkalaisen kolumnistin kynästä lähteneeltä suurelta maailmanselitykseltä. Mieleen alkoi nousta vastaväitteitä. Milloin muka elimme kultaista totuuden aikakautta? Eikö politiikassa totuutta ja faktoja ole aina ennenkin väännetty palvelemaan omia ideologisia tarkoitusperiä? Miten ylipäänsä jokin näin suuri teesi voidaan …

Sosiaalisen median aktiivikeskustelijat tulevat valtavirtapolitiikan ulkopuolelta

Vielä vuosituhannen vaihteen ensimmäisinä vuosina Suomessa vallitsi varsin vahva näkemys siitä, että parlamentaarinen politiikka kiinnostaa yhä vähemmän ihmisiä. Näin on toki edelleen vuonna 2017. Osa väestöstä ei koskaan äänestä vaaleissa. Lisäksi nuorten kiinnostus politiikkaan on varsin matalalla tasolla. On kuitenkin olemassa myös toisenlainen todellisuus. Sosiaalisen median nousu viime vuosikymmenen lopulta …