Journalismin totuudenmukaisuus

Arviointikriteerit kokonaisraportin paikkansapitävyydelle

Julkisen sanaston muutos paljastaa aikakauden keskeisiä huolia. Toisaalta käyttämämme käsitteet ohjaavat ajatteluamme ja toimintaamme uusissa olosuhteissa. Nämä puolet liittyvät tiiviisti toisiinsa.

”Totuudenjälkeisyys”, ”vaihtoehtoiset totuudet” ja ”valeuutiset” sekä maailmanpolitiikassa käytetty ”informaatiovaikuttaminen” kuuluvat nykyisen journalismin ja julkisen keskustelun käsitteelliseen vakiokalustoon. Sanoja käytetään puhuttaessa tiedollisesta ja eettisestä hämäryydestä, mutta myös niiden harjoittamiseen valehtelusta suoranaiseen propagandaan.

Näin nämä käsitteet normalisoituvat ilman totuudenmukaisuuden käsitteen tarkempaa tutkimusta ja selventämistä sekä journalisteille että heidän yleisöilleen.

Journalismin objektiivisuudesta tohtoriksi väitellyt Aki Petteri Lehtinen tulee esittämään kotimaisissa ja ulkomaisissa artikkeleissaan sekä yleisymmärrettävässä tietokirjassaan uuden ja tarkemman käsityksen journalismin totuudenmukaisuuden käsitteestä, joka on ainoa tietoteoreettisesti keskeinen käsite Julkisen sanan neuvoston (JSN) valvomissa Journalistin ohjeissa ja niiden noudattamisessa.

Faktojen perään kuulutetaan, mutta ilman kontekstia, todennusta ja tulkintaa yksittäiset tosiasiat eivät riitä, koska niitä voi käyttää mihin tarkoitukseen tahansa. Tarvitsemme laajempaa ja tarkemmin selvitettyä käsitystä totuudenmukaisuudesta. Muuten sekä journalistit että heidän yleisönsä joutuvat vaikeaan tilanteeseen erottaessaan totuudenmukaisen tiedon kaikkialta tulvivasta informaatiosta.

Lehtisen tutkimus antaa siten lupauksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta: parempi ymmärrys totuudenmukaisuudesta tarjoaa journalisteille ja heidän yleisöilleen mahdollisuuden erottaa aito tieto alussa mainituista epätotuudenmukaisista vaihtoehdoista. Myös JSN voi hyötyä käsitteen tarkentamisesta.

Aki Petteri Lehtinen (VTT, FM, Journalistiliiton jäsen)